etusivu > tila > HISTORIA

 

Tila on lohkottu Myllärin sukutilasta, joka on ollut suvun hallussa n. 1600-luvulta. Juuso ja Maria (os. Tuppi) Mylläri ostivat Juuson veljeltä Tuomas Mylläriltä 1/6 manttaalia Myllärin perintömaata maksaen siitä 3900 mk. Lainhuudon kaupalle he saivat 11.9.1873. Juuso ja Maria olivat tuolloin kumpikin 26-vuotiaita. Lapsia heillä oli yhdeksän: Heikki (Amerikassa), Matti (Pirttikylässä), Sofia (Ylivieskassa), Akseli (Suvanto, Närvijoella), Juuse (Ranta), Sylvesteri (Alho), Hulda (Rajala, Rannankylässä), Maija, Hilja (Kuntola). Tila jaettiin kolmeen osaan Juuson ja Marian jäätyä syytingille, samassa yhteydessä tapahtui ns. isojako. Talon jatkajiksi tulivat kolme pojista; Juuse joka sai Ranta nimisen tilan, Akseli joka sai Suvanto nimisen tilan ja Sylvesteri joka sai Alho nimisen tilan. Ajan tavan mukaan tilan nimiinsä saaneet ottivat sukunimekseen tilan nimen.

Sylvesteri ja vaimonsa Maria Elviira (os. Peltokoski) rakensivat tilalleen tuvan, navetan, tallin ym. rakennukset n. vuosina 1913 - 1915. Heillä oli 1/2 Peltokosken vesimyllystä Maria Elviiran perintönä. Sylvesteri hoiti maanviljelyksen ohella Matti Perälän (toinen myllyn osakas) kanssa myös jauhatusta myllyssä. Sylvesteri kuoli vuonna 1925 vain 43-vuotiaana, ja Maria Elviira jäi yksin lasten kanssa. Lapset jäivät nuoriksi; Eino 6 v, Akseli 13 v, ja Milja 21 v. Tilalla oli tuolloin peltoa n. 14 ha, lehmiä 10, hevosia 2 - 3, kanoja ja sikoja omiksi tarpeiksi. He selvisivät hyvin uudessa tilanteessa, mutta myllystä luovuttiin. Peltoakin raivattiin lähinnä Akselin toimesta n. 8 ha. Vuonna 1947 suoritetun tilanjaon yhteydessä kumpikin veljeksistä, Eino ja Akseli saivat 10 ha ja sisko Milja n. 2 ha.

Akseli ja Taimi Viljo Akseli löysi elämänkumppaninsa, Taimi Raakel Riipin omasta kylästä. Naimisiin he menivät vuonna 1938. Lapsia heillä tuli viisi; Lea, Urmas, Ahti, Asko ja Pentti. Akseli lähti talvisotaan syksyllä 1939, ja taisteli Taipaleenjoella etulinjassa vammoitta. Hän aloitti oman tilakeskuksen suunnittelun sodasta palattuaan kesällä 1940. Värkit hankittiin talvella 1940 - 1941. Kesällä 1941 formattiin kivijalat ja vasta osa saatiin valetuksi, kun tuotiin käskykortti jatkosotaan. Siellä Akseli haavoittui menettäen vasemman silmänsä.
Akseli ja Taimi talonsa edustalla v.1979


Sodan jälkeen vuonna 1946 rakennettiin tilan rakennukset valmiiksi ja muutettiin asumaan nykyisen tilamme päärakennukseen. Silloin oli pulaa kaikesta. Akseli oli innokas hevoskasvattaja, ja hän saikin kantakirjoihin useamman hevosen. Taimi hoiti lehmät saaden ne tuottamaan hyvin. Tilaltamme oli mm. Seinäjoen, Jyväskylän ja Jurvan maatalousnäyttelyissä näytteillä lehmä. Sikoja oli tuolloin 1 - 2 emakkoa.

Ensimmäinen traktori tilalle hankittiin vuonna 1955; Harmaa Ferguson. Se vaihdettiin vuonna 1959 MF 35:een, ja vuonna 1965 MF 35 vaihdettiin MF 165:een. Vuonna 1972 MF 165 vaihdettiin MF 185:een, mikä on yhä tilalla.

Akseli ja Kaisa-hevonen

Akseli ja Kaisa-hevonen Laihialla näyttelyssä
v. 1945 jossa Kaisa hyväksyttiin kantakirjaan


Akseli sai ostaa lisämaata Jurvanjärveltä ja naapuritilalta (Ranta), joten peltoa oli eläkkeelle siirryttäessä n. 26 ha. Akselin ja Taimin siirryttyä eläkkeelle Asko jäi jatkamaan tilaa vaimonsa Sinikka os. Hautalan kanssa. Tilan he saivat nimiinsä kokonaan vuonna 1979. Asko ja Sinikka ovatkin tilan nykyinen isäntäpari.




etusivu > tila > HISTORIA